Tampereen retki 19.4

Pyynikiltä avautuu kaunis näkymä Tampereelle.

Teimme retken Tampereelle, tarkemmin sanottuna Pyynikin luonnonsuojelualueelle. Pyynikin suojelualue kattaa Pyynikinharjun, jolla kasvaa erittäin vanha ja hyväkuntoinen männikkö. Alueella ei ole juurikaan merkittäviä lahottajia ja surimmat tuhot ovatkin tulleet myrskyistä, joskin ne ovat vähäiset.

Alueen vanhan (1989) hoitosuunnitelma mukaan metsää tulisi uudistaa 0,25ha vuodessa, eli 2,5ha kymmenessä vuodessa. Nykyisin kyseinen luku on noin yksi (1) hehtaari kymmenessä vuodessa. Alueen uudistaminen etenee siis hitaasti omalla painollaan, ja siihen kuluu noin 400 vuotta, mikäli tahti pysyy samana. Alueella suoritetaan myös pihlajikon perkausta ja näkalapaikkojen avaamista/avattuna säilymistä.

Pyynikin hoitaminen menee suunnitelmien mukaan ja näyttää kauniilta.

Pyynikin näkötornin huipulta avautuva maisema.

Jollei pihlajavesakkoa raivattaisi, olisi tulos tämän näköinen.

Taajamametsien hoito ja tuhot, viikko 15

 

Metsillä on erittäin keskeinen rooli kaupunkiympäristössä niin virkistyskäytössä kuin ns. "työkaluina". Niitä nimittäin käytetään paljon myös suojaamaan ympäristöä ja ihmisiä.

Esittele tekstein ja valokuvin käytännön esimerkkejä erilaisista suojametsistä (melu, pöly, näkösuoja, tuuli) Helsingin ja-/tai Espoon retkeilykohteilla

- Espoossa suojametsiköt ovat erittäin keskeinen osa kaupungin kokonaiskuvaa. Oheisessa kuvassa näemme suojametsän, joka toimii niin näkö- kuin melusuojana vieressä sijaitsevalle asuinalueelle. Metsikössä oli juuri tehty hoitotöitä, kun vierailimme siellä. 

Tuulelta ja pölyltä kyseinen metsä ei juurikaan suojaa harvan rakenteensa takia. Tähän käyttötarkoitukseen metsikön rakenne tulisi olla enemmän painottunut kuuselle, joka lehväisyytensä ja tiheän rakenteensa takia pystyy paremmin hidastamaan tuulen nopeutta ja sitomaan pölyä itseensä.

Esittele haluamallasi tavalla (teksti/valokuvat) käytönnön tapoja valmentaa metsiä rakentamiselle.

- Yleensä metsää valmennetaan rakentamiselle valmentamishakkuilla. Niissä metsikön rakennetta,
etenkin reuna- alueita, harvennetaan hieman kerrallaan muutaman vuoden aikana, jotta puut ehtivät totuttautua lisääntyneeseen tuulen ja jossain määrin pölyn määrään ennen alueelle rakentamista. 

Mitkä tuhot ovat taajamametsissä taloudellisesti merkittäviä?

- Taajamametsissä taloudellisesti merkittäviä tuhoja ovat suuren skaalan myrskytuhot ja hyönteisien kuten kirjanpainajan aiheuttamat tuhot. Pienemmän skaalan, mutta silti mahdollisesti merkittävä on ilkivalta. Tällöin otetaan huomioon maisemalliset arvot ja uuden puuston kasvattamiseen tarvittavat toimenpiteet ja aika.

Millaisia kokemuksia Helsingillä on taajamametsien käytännön hoidosta?

Kokemuksia löytyy jossain määrin erilaisia. Käytännössä ne kaikki liittyvät hoidossa eteen tuleviin haasteisiin. Suurimpina ovat asukkaiden vieraantuminen oikeasta luonnosta, kulutus, puiden luontainen kasvu ja asukkaiden risteävät mielipiteet.

Helsingissä jotkut asukkaat ovat vaatineet, että metsien hoito tulisi lopettaa kokonaan, jolloin metsien laatu heikkenisi lisääntyvän vanhan puuston ja lahovikaisuuden vuoksi. Tämä olisi myös vaaraksi alueen asukkaille, jotka haluaisivat liikkua metsiköissä, sillä ei olisi ensimmäinen kerta kun joku olisi pääkaupunkiseudulla jäänyt kaatuvat puun alle.

Kulutus on toinen haaste. Suuri ihmismäärä kuluttaa metsän pohjaa ja puustoa, jolloin puiden kasvuolosuhteet ja juuristo voivat helposti kärsiä. 

Puiden luontainen kasvu on myös huolenaiheena. Sähkölinjojen, kulkureittien ja katuvalojen eteen leviävät lehvästöt vaativat alinomaista hoitoa, ja työllistävät kuntaa merkittävästi tällä saralla.

Viimeisenä, risteävät mielipiteet niin asukkaiden kuin metsänhoitajien suunnitelmien välillä aiheuttavat kinaa paikoin. Jotkut asukkaat saattavat haluta kaadattaa metsikköä näköalan avartamiseksi, mutta kunnan asiantuntijat ovat tätä vastaan esimerkiksi kaavoituksen vaatimien määräysten tai työn olemattoman hyödyn vuoksi.

Muuten taajamametsien hoito on samanlaista kuin muissa kaupungeissa; se eroaa perinteisestä talousmetsän hoidosta, sillä maisema- ja virkistysarvot ovat tärkeässä roolissa taajamissa.

Viikko 14

Yrittäjyys ja hinnoittelu

Hankintalaki on laki joka ohjaa kunnan hankintojen kilpailutusta. Lain perimmäinen tarkoitus on varmistaa että peinyrittäjillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet saada kunnilta urakoita kuin isommilla yrityksillä. Hankintalaki ei ota mitenkään kantaa hankittavien palveluiden sisältöön, vaan tilaaja saa itse päättää millaisen kokonaisuuden hän haluaa. Ainoa seikka mihin hankintalaki puuttuu on se miten kunnan pitää hoitaa palvelun hankinta.
Tämä tarkoittaa puolestaan sitä, että metsäpalveluyrittäjillä on oikes tehdä valitus tehdystä päätöksestä, jos tilaaja (yleensä kunta) ei ole noudattanut hankintalain määräämiä ehtoja, markkinatuomiosituimeen.

Kunnat kilpailuttavat hankintansa yleensä HILMA-palvelun kautta. HILMA on työ ja elinkeinoministeriön ylläpitämä ilmainen sivusto jonne kuntien hankintayksiköt ilmoittelevat tajolla olevia työmaita tai muita hankintoja. Pienemmät hankinnat, joissa lain määräämä raja-arvo ei ylity, kunnat voivat kilpailittaa omien hankintamenettyjensämukaan, mutta tällöinkin tajouskilpailusta pitää ilmoittaaa julkisesti.
HILMAn lisäksi kaupungeilla voi olla omia järjestelmiä joissa he julkaisevat omia hankintojaan esim Lahden kaupungilla on tällainen erillis järjestelmä. Lahdessa yritysten on pyydettävä kaupungilta tunnukset jotta he pääsevät näkemään menossa olevat hankinnat. Lahdessa "tunnusten saamisen edellytys on, että yritys täyttää kaupungin asettamat edellytykset yritystoiminnalle." (Taajamametsät - suunnittelu ja hoito, Hamberg, Löfström ja Häkkinen)

Kunta voi kilpailuttaa näissä palveluissa joko yksittäisiä urakoita tai useamman vuoden metsänhoitokokonaisuuksia esim seuraavaksi 10 vuodeksi. Useamman vuoden hoito urakoiden huonopuoli on se että pienet yritykset eivät välttämättä pysty lahtemään niihin mukaan verrattuna isompiin yrityksiin.

Espoon retki 5.4.2016

Kuinka Espoon taajammetsien suunnittelu eroaa Hämeenlinnan suunnittelusta? Mitä ohjelmistoa Espoo käyttää?, ja kuka toteutta suunnittelun?

Espoossa taajamametsien suunnittelu eroaa Hämeenlinnaan verrattaessa siinä että Espoossa tarvitsee suunnittelussa ottaa huomioon kasvava muuttoliike, sillä Espooseen muuttaa vuosittain noin 4 000 uutta asukasta, minkä vuoksi uusia asuinalueita joudutaan kokoajan kaavoittamaan mikä lisää mm tehtävien valmentavien hakkuiden määrää.
Espoon alueella jokkainen toimenpide on suunniteltava myös tarkemmin suuremman käyttäjä/asukasluvun vuoksi, minkä takia mm avohakkuut on käytännössä kielletty ja metsien uudistus on hoidettava luontaisten uudistusmenetelmien avulla ja tarpeentullen taimikoita täydennetään istuttamalla. Suuremman asukasmäärän takia myös metsien virkistyskäyttö on suurempaa mikä tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Suuri virkistyskäytön määrä aihettaa mysös paljon kulumista metsiin minkävuoksi sen aiheuttamia vaurioita pitää korjailla jotta metsät pysyvät elinkelpoisina. Espoossa on myös paljon erilaisia kulttuurimaisemia/kohteita jotka tulee ottaa huomioon.
Tiivistettynä yhteen lauseeseen, kaikki tehtävät toimenpiteet ovat tarkemmin suurennuslasin alla Espoossa verrattuna Hämeenlinnaan, mikä johtuu puhtaasti suuremmasta asukasmäärästä.

Taajamametsien suunnitelmat teetetään Espoossa yleensä tilastyönä ulkopuolisella toimitsijalla ja Espoo käyttää taajamametsien suunnittelussa t-forest ohjelmistoa.

Vuorovaikutteisen osallistumisen huomioiminen Espoon LM-alueiden suunnittelussa?

Luonnon ja maisemanhoito alueiden suunnittelussa paikallisia osallistetaan mm enakkokyselyiden ja tiedottamisen avulla. Suunnitelmia pääseew myös kommentoimaan yleensä ennakkoon verkossa ja myös toimenpiteiden aikana tullut palute otetaan huomioon.

Toteutuneiden hoitotöiden hinnoittelu/hinta Espoossa esimerkiksi viime-, tai edelliseltä vuodelta? Entä suhteessa suunnitelmien hinta-arvioihin?

Viikkotehtävä (moodle)

Mitä asioita firman tulee ottaa huomioon tarjouspyyntöön vastattaessa?

• Mitkä ovat toimeksiantajan vaatimukset korjuujäljen ja hakkuutähteiden keräämisen suhteen.
• Onko käytettävälle kalustolle asetettu rajoituksia (korjuujälki, eli saako käyttää normi metsäkoneita vai pitääkö käyttää esim mönkijää tai hevosta).
• Mikä sertifiointi järjestelmä käytössä FSC vai PEFC
• Missä ajassa työ pitäisi toteuttaa
• Hakkuu ajankohta
• tehtävät toimenpiteet
• puutavaralaji suhteet
• työmaan koko, (koskeeko tarjouspyyntö koko työmaata vai vain osaa siitä)
• alueen sijainti (ulkoilualue vs erillinen metsikkö kaukana ulkoilureiteistä ja asutuksesta)
• alueen erityispiirteet (laki ja metso kohteet yms.)

Tarvitaanko työn suorittamiseen erillisiä lisäkoulutuksia

• tieturva 1
• tieturva 2
• EA 1, 2
• Työturvallisuuskortti

Valmiista tarjouspyynnöstä tulisi löytyä toimeksiantajan vaatimien lisäedellytysten lisäksi, työlajikohtaiset hinta-arviot, arvioitu toteutusaika sekä kokonaishinta. Tarjouksessa on tietysti oltava myös yrityksen ja yrityksen yhteyshenkilön yhteystiedot.

Tarjouksessa on myös mainittava jos tarjouspyyntöön vastannut yritys käyttää töissään aliurakoitsijaa. Tällöin yritys/yrittäjä on vastuussa urakoitsiajan toimista työmaa kohteella sekä tämän on varmistettava, että sen käyttämä aliurakoitsija täyttää toimeksiantajan yrityksille asettamat kriteerit.

Viikkotehtävä 2

Yritysesittely

Varsinais-Suomen Metsäpalvelu Oy 

Perusettu: 1993
Kotipaikka: Turku
Y-tunnus: 0937991-8
Päätoimiala: Metsänhoito
Toimitusjohtaja: Nyman Hannu Ilmari


Toimialakuvaus: (Päivitetty: 16.06.1993)

"Yhtiön toimiala on metsänhoitotyöt, metsän sekä puutavaran osto ja myynti, metsä- ja maataloustuotteiden sekä -tarvikkeiden vienti, tuonti ja kotimaankauppa, sekä kaikenlainen sijoitustoiminta. Lisäksi yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteistöjä.

Kaupparekisteri" (kauppalehti.fi,8.4.2016, http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/varsinaissuomen+metsapalvelu+oy/09379918)

Yrityksen liikevaihto oli (12/2014) 958 000 €, liiketoiminnan tulos 62 000 € ja liikevoitto oli 6,4 % ja yrityksen omavaraisuus on 21 %.
Lähde: asiakastieto.fi, https://www.asiakastieto.fi/yritykset/varsinais-suomen-metsapalvelu-oy/09379918/yleiskuva

Taloustiedot viimeiseltä kolmelta vuodelta, Lähde taloussanomat.fi

Lahden taajamametsät

Taajamametsien hoito Lahdessa eroaa talousmetsienhoidosta merkittävästi. Lahdessa ei tehdä suuria avohakkuita vaan pyritään harvennuksin, poimintahakkuin ja tarvittaessa pienaukkohakkuin uudistamaan metsiä. Hakkuissa otetaan myös huomioon metsän merkitys melu- ja pölyvallina teiden ja asutuksen lähistöllä, eli puhutaan ns suojametsistä.

Taajamametsissä  pyrtään myös niin ikään  monipuoliseen puustoon talousmetsistä tutun yhden pääpuulajin metsiköiden sijaan. Näin vähennetään tuhoriskiä sillä jos alueelle iskee esim kirjanpainaja ja kaikki metsät ovat puhtaita kuusikoita niin tuhojen laajuus on paljon suurempi kuin sekametsikoissä. Puuston annetaan myös kasvaa taajamametsissä vanhemmiksi ja metsiä hoidetaan pidemmillä kiertoajoilla, kunhan vanhasta puustosta ei ole vaaraa lähialueen asukkaille ja rakennuksille.

Kaikissa metsänhoitotoimenpiteissä myös visuaalisuudella on suuri merkitys. Tämän vuoksi taajamametsissä kerätään yleensä kaikki hakkuutähde pois ja metsän uudistamisen yhteydessä pyritään välttämään voimakkaita maanmuokkausmenetelmiä, myös turhan suuria avohakkuita pitää välttää sillä metsiköiden peitteisyys saattaa kärsiä liikaa jolloin yleensä syntyy konflikti asukkaiden ja viranomaisten välillä. Mm tämän vuoksi, Lahdessakin ja taajamissa yleensä, taajamametsien ensisijainen tehtävä ei ole rahan tuottaminen, vaan paikallisten asukkaiden palveleminen virkistysalueena. Taajamametsissä pyritäänkin yleensä uudistamaan metsiä luontausesti aina kun mahdollista, tällöin avohakkuilta vältytään ja maisemassa säilyttää edes jonkinlaisen metsän tuntu ulkoilijoille.
Kuitenkin kaikissa hoittotoimenpieissä pyritään siihen, että tehdyt toimenpiteet kattaisivat vähintään toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset.

Lahden taajamametsien kuusikkojen suurin uhka on niitä riivaavat kirjanpainajat. Kirjanpainaja on pieni hyönteinen mikä lisääntyy ja leviää kesällä suurissa parvissa. Kirjanpainaja iskee yleensä vanhoihin vahingoittuneisiin ja sairaisiin kuusiin ja kuivattamalla tappaa ne niiden ollessa vielä pystyssä. Tämä on erittäin suuri ongelma erityisesti Lahdessa missä suurinosa sen taajamametsistä on puhtaita vanhoja kuusikoita. Lahden kaupunki pyrkii minimoimaan tuhoja pienaukkohakkuilla, iäkkäistä kuusikoista koitetaan päästä nopeasti eroon ja metsien rakennetta ja puulajisuhteita pyritään monipuolistamaan. Kaikesta huolimatta kirjanpainajaa ei olla saatu kuriin ja sen leviäminen jatkuu. Suositeltavaa olisi avohakkuu, jotta kuuset saadaan pois ja kirjanpainajat pysäytettyä, mutta yllä mainituista syistä kaupunki ei ole halukas näin toimimaan.

Kirjanpainajatuhoja Liipolassa.

Erilaiset metsätyypit tulee huomioide erilailla hakkuissa. Rinnemetsiä hakattaessa on hyvä suunnitella hakkuualueet pinnamuotoja myötäillen ja välttää suorakulmaisia hakkuualaoja, tällöin hakkuualat ovat paljon huomaamattomampia. Pinanmuotojen vaihtelua on myös hyvä tuoda esiin esim eri puulajeilla.

Reunametsät ovat vaihettumisvyöhykkeitä joissa laaja puulajivalikoima, puiden vaihteleva korkeus ja pensaskerros ovat tärkeässä asemassa. Reunametsien hakkuissa tuleekin suosia paljon maisemapuita j erilaisia puryhmiä. Reunametsät ovatkin erityisesti lähimaiseman kannalta herkkiä.

Tienvarsimetsien hoidossa on pidettävä huoli että näkymät pysyvät avoimina (puusto muuttuu yleensä puoliavoimesta suljettuun mitä kauemmas tiestä siirrytään), mutta samalla on myös huolehdittava että puusto ja pensaskerros pysyvät mahdollisimman vaihtelevana jotta se pystyy toimimaan melu- ja pölysuojana, mikä on erityisen tärkeää taajamien sisällä.

Metsäsaarekkeet joita näkee paljon yleensä peltojen keskellä ovat visuaalisesti erittäin herkkiä. Tämän vuoksi niitä hakattaessa tuleekin kiinnittää huomiota sekä kauko- että lähimaiseman vaikutuksiin. Tällaiset saarekkeet ovat yleensä ylitiheitä minkävuoksi niitä pitäisi harvennella jotta puusto pysyisi elinvoimaisena. Tällaisissa metsissä tulisi pyrkiä myös aina luontaiseen uudistamiseen, jotta kaukomaisema ei rikkoutuisi, myös alueen kulttuurilliset seikat tulee ottaa huomioon hakkuissa.

Liipolassa alueellamme on erityisesti paljon rinne- ja reunametsiä sekä lakimetsiä, alueella kulkee myös paljon erilaisia ulkoilureittejä ja polkuja. Pyrimme toteuttamaan hakkuut alueella siten että lenkkeilijät tai asukkaat eivät niitä hirveästi huomaisi. Pyrimme pitämään peitteisyyden jyrkänteiden päällä siten että lenkkeilijä jei huomaa mäen päällä tehtyjä hakkuita. Tarkoituksena on myös pitää tieden reunat ja taimikoiden laitamat mahdollisimman puustoisina. Liipolan keskellä oleva mäki on tarkoitus peittää siten että sitä ympäröivältä lenkkipolkuverkostolta ei näe mäen laella tehtäviä hakkuita.



 Maastotyöskentelyn itsearvio ja tilanne:

Maastotyöskentely sujui tiimiltämme hyvin Liipolassa. Inventoitavaa oli (ja on) paljon ja meilä onkin vielä yhden päivän verran inventoitavaa alueellamme (yht. 6 kuvioita). Tekemämme ennakko kuvionti on pitänyt melkohyvin paikkaansa, mutta olemme joutuneet kuitenkin erottamaan neljä uutta kuviota sunnittelemistamme kuvioista lisää. Puustotietojen keruussa ei ole ollut senkummemmin mitään ongelmia, ainoastaa puiden ikien määrittämisessä on ollut vähän hankaluuksia, koska alueella on paljon vanoja lehipuita.

Hämeenlinna, Aulanko ja Kaupunginpuisto retki (ma 21.3.)

Hämeenlinnan kaupunkipuisto oli perustamishetkellään (10.1.2001) Suomen ensimmäinen ja maailman toinen kansallinen kaupunkipuisto. Niin tuolloin kuin vielä nykypäivänäkin, keskustasta linnan kautta Aulangolle ulottuva puisto on tärkeä osa kaupungin identiteettiä ja infrastruktuuria.

 Puistokuja Aulangon näköalatornin mäellä.

Mikä on kansallisen kaupunkipuiston rooli tässä suunnittelussa?

Kansallisen kaupunkipuiston rooli suunnittelussa on asettaa kriteerit puistosta löytyville asioille niin objektiivisesti kuin subjektiivisestikin; merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen, jotka auttavat ymmärtämään kaupungin historiaa, tärkeitä luonnonaluteita sekä puistoarkkitehtonisesti ja esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita, jotka lisäävät kaupungin viihtyvyyttä ja "vihreää julkisivua".

Miten kaupungin ja Metsähallituksen tavoitteet ja käytännön hoitotoimet eroavat toisistaan?

Hoitotoimet ovat pääpiirteittäin samat; molemmat haluvat säilyttää Aulangon alueen autenttisuuden ja historiallisuuden. Eroavaisuudet tulevat esille toteuttamistavassa ja toisarvoisissa päämäärissä: 

Kaupunki haluaa turvata alueen erityispiirteet- rehevän luonnon sekä lajiston elinympäristöineen, jossa korostuvat lisäksi maisemanhoito ja -suojelu. Tavoite on lisätä luonnonvaraisia alueita ja monimuotoisuutta hoidetuissa puistometsissä.

Metsähallitus pyrkii hoitamaan alueita niin, että toimenpiteitä tekemällä saataisiin turvattua Standerskjöldin luoman puiston ja tärkeiden maisemanähtävyyksien säilyminen. Tavoite on säilyttää puiston historialliset elementit niin, että sen alkuperäiset kulttuurivaikutteiset piirteet vahvistuvat.

 Arvioi yleisellä tasolla lyhyesti eri suunnitelmien laajuutta ja käyttökelpoisuutta käytännön työnsuunnittelun näkökulmasta. Millainen ohjeistus tarvittaisiin käytännön työnjohtoon esim. kaupungin näkökulmasta?

Metsähallituksen suunnitelma tuottaisi hieman enemmän työtä, sillä kaupunki haluaa korostaa luonnonvaraisia metsiä alueella. Kaupungin näkökulmasta työnjohto tulisi ohjeistaa pyrkimään säilyttämään mahdollisimman hyvin koskematonta luontoa.

Reipas kuitujäbä (Saku) inspektoimassa Aulangon vihreää infrastruktuuria ja puustoa.

Lähteet: 

http://www.hameenlinna.fi/pages/381749/Maisemanhoitosuunnitelma%20Aulangolle_s.pdf
http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/aulanko-lhs2011.pdf
http://www.hameenlinna.fi/pages/381722/KKPhoito_ja_k%C3%A4ytt%C3%B6sKEVYT.PDF

Tutustuminen Lahden suunnittelualueeseen

Tutustuminen Liipolan alueeseen 16.3.2016

Keskiviikkona löimme petalin pohjaan ja suuntasimme automme kohti Kariston Nestettä jossa nautimme aamukahvit kuunnellen päivän töiden ohjeistuksen. Mikä olikin lyhyt ja ytimekäs, menkää suunnittelualoillenne ja kiertäkää se ympäri ja tutustukaa siihen...

Tämän jälkeen autokuntamme teki uukkarin ja matkasi takaisin kohti Lahden pahamaineista Liipolaaa...

Niille joille paikka ei ole tuttu niin Liipola sijaitsee aivan Lahden keskustan lähellä ja jää  E75, 167 ja 12 teiden muodostaman kolmion keskelle ja käsittää noin 170 hehtaaria taajamametsiä.

  

Vääräväri kuva Liipolan alueesta.

 Aluetta kiertäessämme totesimme että alueella on melko paljon kirjanpainajan aiheuttamnia tuhoja joita on yritetty ainakin Liipolan eteläpuolella rajata noin 50m leveällä kaistalehakkuulla. Yleensäkin alueen puusto oli iäkästä kuusikkoa jonka on annettu vaan olla siellä pitkään hoitamattomana mikä on tehnyt alueesta erittäin alttiin kirjanpainajatuhoille, mikä nykytilanne hyvin heijastaakin.

Ja koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa niin tässä niitä muutama...

Taimikkonhoito alkaa olemaan nyt ajankohtainen.

Kirjanpainajatuhoja taimikon reunalla

Löytihän alueelta lopilta muutakin kuin kuusta...

Näkymä kerrostalojen parkkipaikalta metsään.

Päivän päätteeksi jaoimme vielä koko Liipolan alueen kahden muuntiimin kanssa jotta kaikki varmasti ehtisivät tehdä suunnitelmansa alueelle määräaikaan mennessä.

Tulevien viikojen aikana tehtävänämme onkin sitetnb suunnitella omien lohkojemme metsien hoitoa Lahden kaupungin toivomalla tavalla, joten noihin maisemiin tulemme siis palaamaan vielä usein niin täällä blogissa  kuin kentälläkin.

Torstai 17.3.2016

Torstaipäivä oli puhtaasti teoriapäivä jonka aiheena olivat kaavoitus ja siihen vaikuttavat asiat. Päivän päätteeksi kaikilla oli ainakin hetkellisesti muistissa mitä eroa on maakunta-, yleis- ja asemakaavalla.

Kuitenkin päivänaikana opitut/keratut asiat ovat tärkeitä sillä kaavoilla on yleensä suuri vaikutus siihen miten taajamametsiä voidaan hoitaa ja tuolloin niitä on osattava tulkita tai ainakin tiedettävä mistä niihin liittyviä tietoja löytyy niin yleisellä kuin kuntatasollakin.

Taajamametsät

Taajamametsien hoidossa pyritään luomaan hyvin hoidettu ja monipuolinen ympäristö jota voidaan käyttää ulkoiluun, melun- ja pölynhallintaan ja kansanterveyttä parantaviin toimiin. Taajamametsiät poikkeavat talousmetsistä olemalla yleensä monilajisempia (ei keskitytä esim. pelkän kuusen kasvatamiseen), vanhempia, koska metsiä ei päätehakata ja ne sisältävät enemmän lahopuuta. Edellä mainittujen asioiden lisäksi taajamametsistä poistetaan hakkuutähteet ja ne ovat yleensä myös avarampia. Taajamametsien hoidossa tulee ottaa huomioon alueen muut käytötarkoitukset kuten lenkkipolut ja metsän asema esim. näköesteenä.

Taajamametsissä on luonnonmonimuotuoisuuden kannalta monia riskejä. Harvakseltaan ripotellut ja yleensä pienet metsälaikut eivät yksinään riitä säilyttämään lajienkirjoa. Pienellä alueella vahvimmat kasvit ovat selviytymistaistelussa ensimmäisinä ja metsien kuluminen esim. lenkkeilyn kautta saattaa heikommin menestyvät kasvit vaikeampaan asemaan kuin isommissa metsissä. Myös taajamametsiä riivaavat saasteet, valot ja esim puutarhoista karanneet vieraslajit heittävät kapuloita kasvien rattaisiin. Kaikkea tätä vastaan on syytä suojella taajamametsiämme, koska monipuolinen kasvisto ja tätä kautta myös eläimistö on suuressa roolissa kansanterveyden ja yksittäisen ihmisen jaksamisessa. Hyvin hoidetuissa metsissä ihmisen sielu lepää ja metsät ovat tutkitusti tehokkaita stressinpoistajia. Liikunta on itseään motivoivaa kun lenkille voi lähteä metsään betoniviidakon sijasta.

Kaavoituksessa taajamaetsät löytyvät joko yleis- tai asemakaavasta. Taajamametsää määritellessä on otettava huomioon metsän etäisyys asutuksesta tai muusta rakentamisesta, pelkkä kaava ei voi määritellä onko kysessä taajamametsä vaiko ei. Taajamametsistä on hyvä muistaa että ne eivät ole metsälain piirissä. Taajamametsät merkitään kaavoissa yleensä kolmen pääluokan mukaan, M maa- ja metsätalousvaltainen alue, V virkistysalue ja S suojelualue. Kaavoitettuja metsiä saa hakata vain jos alueella ei ole toimenpiderajoitusta, jos toimenpiderajoitus löytyy pitää hakkuisiin hakea erillistä maisematyölupaa. Toimenpiderajoitus voidaan myös purkaa kaavatasolla jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Haaviston raviinilehto

Alkutiedot

Alue sijaitsee Vihdin kunnassa Haaviston kylässä. Kyseessä on raviinilehto joka on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Alueella kasvaa harvinainen ja rauhoitettu vuorijalava. Paikka on jyrkkäreunainen ja syvä raviini jossa kasvaa pääosin vuorijalavaa ja kuusta, raviinin pohjalla kulkee kirkasvetinen puro.

Raviinin pohjalla kulkee kirkasvtinen puro.

Ehdotetut toimenpiteet

Jyrkkien rinteiden takia paikalle ei pääse motolla tai muullakaan työkoneella. Mahdolliset hakkuut tulee suorittaa käsin. Rinteitä ei sovi hakata paljaiksi, koska se johtaisi päällimmäisen maakerroksen valumiseen ja puron tärvelemiseen. Raviinin pohjalla kulkevan puron vesi on varsin kirkasta.

Alueella on kirjanpainajia joiden asuttamia puita ja valmiiksi heikkoja tai yksinäisiä kuusia on hyvä kaataa ja näin ehkäistä niiden leviämistä. Alueelta löytyi myös idänkanukkaa joka on haitallinen vieraslaji, jonka poistaminen on ehdottoman tärkeää. Alueen suurin uhka on kuitenkin vuorijalavalehdon kuusettuminen. Tätä tulisi ehkäistä poistamalla kuusi alikasvosta ja muutamia suurempia puita.

Poistettavaksi ehdotetut kuuset.

Idänkanukkaa, poistaminen erittäin tärkeää.

Kirjanpainajatuhoja ja raviini.

Aliskasvos kuusia olisi hyvä poistaa.