Taajamametsien hoito ja tuhot, viikko 15
Metsillä on erittäin keskeinen rooli kaupunkiympäristössä niin virkistyskäytössä kuin ns. "työkaluina". Niitä nimittäin käytetään paljon myös suojaamaan ympäristöä ja ihmisiä.
Esittele tekstein ja valokuvin käytännön esimerkkejä erilaisista
suojametsistä (melu, pöly, näkösuoja, tuuli) Helsingin ja-/tai Espoon
retkeilykohteilla
- Espoossa suojametsiköt ovat erittäin keskeinen osa kaupungin kokonaiskuvaa. Oheisessa kuvassa näemme suojametsän, joka toimii niin näkö- kuin melusuojana vieressä sijaitsevalle asuinalueelle. Metsikössä oli juuri tehty hoitotöitä, kun vierailimme siellä.
Tuulelta ja pölyltä kyseinen metsä ei juurikaan suojaa harvan rakenteensa takia. Tähän käyttötarkoitukseen metsikön rakenne tulisi olla enemmän painottunut kuuselle, joka lehväisyytensä ja tiheän rakenteensa takia pystyy paremmin hidastamaan tuulen nopeutta ja sitomaan pölyä itseensä.
Esittele haluamallasi tavalla (teksti/valokuvat) käytönnön tapoja valmentaa metsiä rakentamiselle.
- Yleensä metsää valmennetaan rakentamiselle valmentamishakkuilla. Niissä metsikön rakennetta,
etenkin reuna- alueita, harvennetaan hieman kerrallaan muutaman vuoden aikana, jotta puut ehtivät totuttautua lisääntyneeseen tuulen ja jossain määrin pölyn määrään ennen alueelle rakentamista.
Mitkä tuhot ovat taajamametsissä taloudellisesti merkittäviä?
- Taajamametsissä taloudellisesti merkittäviä tuhoja ovat suuren skaalan myrskytuhot ja hyönteisien kuten kirjanpainajan aiheuttamat tuhot. Pienemmän skaalan, mutta silti mahdollisesti merkittävä on ilkivalta. Tällöin otetaan huomioon maisemalliset arvot ja uuden puuston kasvattamiseen tarvittavat toimenpiteet ja aika.
Millaisia kokemuksia Helsingillä on taajamametsien käytännön hoidosta?
Kokemuksia löytyy jossain määrin erilaisia. Käytännössä ne kaikki liittyvät hoidossa eteen tuleviin haasteisiin. Suurimpina ovat asukkaiden vieraantuminen oikeasta luonnosta, kulutus, puiden luontainen kasvu ja asukkaiden risteävät mielipiteet.
Helsingissä jotkut asukkaat ovat vaatineet, että metsien hoito tulisi lopettaa kokonaan, jolloin metsien laatu heikkenisi lisääntyvän vanhan puuston ja lahovikaisuuden vuoksi. Tämä olisi myös vaaraksi alueen asukkaille, jotka haluaisivat liikkua metsiköissä, sillä ei olisi ensimmäinen kerta kun joku olisi pääkaupunkiseudulla jäänyt kaatuvat puun alle.
Kulutus on toinen haaste. Suuri ihmismäärä kuluttaa metsän pohjaa ja puustoa, jolloin puiden kasvuolosuhteet ja juuristo voivat helposti kärsiä.
Puiden luontainen kasvu on myös huolenaiheena. Sähkölinjojen, kulkureittien ja katuvalojen eteen leviävät lehvästöt vaativat alinomaista hoitoa, ja työllistävät kuntaa merkittävästi tällä saralla.
Viimeisenä, risteävät mielipiteet niin asukkaiden kuin metsänhoitajien suunnitelmien välillä aiheuttavat kinaa paikoin. Jotkut asukkaat saattavat haluta kaadattaa metsikköä näköalan avartamiseksi, mutta kunnan asiantuntijat ovat tätä vastaan esimerkiksi kaavoituksen vaatimien määräysten tai työn olemattoman hyödyn vuoksi.
Muuten taajamametsien hoito on samanlaista kuin muissa kaupungeissa; se eroaa perinteisestä talousmetsän hoidosta, sillä maisema- ja virkistysarvot ovat tärkeässä roolissa taajamissa.
